Matkustuspäivä Manuel Antonioosta Monteverdeen

Torstai 6.6.

Herätyskello soi 6.30. Vaikka nukuttiin taas 9h, olisi helposti nukkunut vielä pidempäänkin. Eiliset samoilut viidakossa ja parin yön takainen yöbussi selvästi vaikuttaa vielä unentarpeeseen. Hypättiin kuitenkin ylös ja suunnattiin kauppaan aamupalaostoksille. Ollaan elelty viime päivät melko leveästi ja koska aamupalat kahviloissa maksaa helposti 7 euroa, päätettiin pitää tänään tiukemman budjetin päivä. Kaupasta lähti mukaan banaanit, kreikkalaiset jogurtit ja evääksi banaanisipsejä. Panamasta oltiin ostettu mangomehut, jotka täydensivät aamupalaa. Hostellin yhteiskeittiössä tehtiin Suomesta tuodut pussipuurot. Aamupala oli oikein hyvä ja täyttävä ja oli ihanaa saada kunnon suomalainen aamupuuro.

Costa Ricassa panostetaan kierrätykseen ja kaupasta saa paljon ekologisia tuotteita. 

Aamupalan jälkeen pakattiin rinkat ja kerättiin viimeiset pyykit terassilta. Biksut ja pyyhkeet olivat edelleen täysin märkiä, mutta ei auttanut muu kuin tunkea ne rinkkaan muiden mädäntyneeltä haisevien nahkeiden vaatteiden sekaan. Kahdeksalta kirjauduttiin ulos hostellista ja haettiin aamukahvit mukaan vastapäisestä kahvilasta. Tänään seikkailtaisiin paikallisbusseilla Monteverdeen. Ensin bussilla lähikylään Quepokseen, sieltä Puntarenakseen ja lopuksi määränpäähämme. Tiedettiin, että Quepoksen bussi lähtee 9.30, mutta bussi Quepokseen "kulkee puolentunnin välein, tarkkaa aikataulua ei ole" - tyylillä. Meille kävi kuitenkin tuuri, sillä emme ehtineet edes hörpätä kahveistamme, kun bussi jo kurvasi pysäkillemme. Matka Quepokseen maksoi noin 50 senttiä.

Quepoksen bussiasemalla olimme tuntia ennen seuraavan bussin lähtöä. Puntarenaksen bussiliput maksoivat noin 4 euroa ja matka kesti 3 h. Odotellessamme päätimme, että Mänty käy korttelin päässä vaihtamassa lisää rahaa coloneiksi ja Tolmunen jäi rinkkavahtiin asemalle. Puolentunnin odottelun jälkeen, Mänty saapui juuri sopivasti ennen bussin lähtöä. Rahanvaihtopisteessä oli ollut super pitkä jono, kun paikalliset maksoivat siellä myös laskujaan. Täällä on melko paljon turisteja, reppureissaajia ja muutenkin tosi turvallinen olo. Monessa paikassa on wifi ja tarvittaessa voi maksaa dollareilla tai monissa ruokapaikoissa myös kortilla. Suositaan kuitenkin coloneja dollareiden sijaan, sillä usein dollarihinta pyöristyy aina vähän liikaa ylöspäin. 

Paikallisbussi Puntarenakseen oli mukava. Pehmeät penkit, wifi ja merkityt paikat tekivät matkustamisesta helppoa. Toki ilmastointia ei ollut, mutta aukinaiset ikkunat ja ovet tekivät reissusta miellyttävän ja onneksi matkustuspäiväksi sattui pilvinen päivä.

Puntarenaksessa vaihtoaikaa seuraavaan bussiin oli reilu puolituntia. Meidän piti vaihtaa bussiasemaa ja selvittää lähtevän bussin aikataulu ja liput, joten aikaa kunnolla syömiseen ei jäänyt. Onneksi bussikuski ohjeisti meidät oikealle asemalle, jossa oli vastassa joku mies, joka näytti meille oikean bussin ja ohjeisti ostamaan lipun halvemmalla suoraan kuskilta. Aikaa lähtöön oli vielä 20 min, joten hirveässä vessahädässä päätimme mennä korttelin päässä sijaitsevaan ennakkoon katsomaan kahvilaan. Kahvilasta tilasimme smoothiet mukaan ja odottelimme vessan vapautumista. Kymmenen minuuttia ennen bussin lähtöä, oli vihdoin meidän vuoro päästä vessaan. Mänty meni sinne ensimmäisenä ja palasikin samantien järkyttyneenä takaisin. Vessa ei mennyt lukkoon ja pönttö oli tukossa lattian lainehtiessa jostakin... Sekunin pohdinnan jälkeen mietimme kumpi vaihtoehdoista on pahempi. Pidättää seuraavat 3 tuntia vai pissata tukossa olevaan pönttöön. Vessahätä vei voiton ja selviydyimme tästä ällöttävästä koettelemuksesta. Lopulta juoksimme rinkat selässä heiluen bussiin ja saimme liput kolmella eurolla kappale. Seuraavat 3 tuntia olivatkin sitten vähän hikisempiä. Bussi mateli niin hitaasti, ettei aukiolevista ikkunoista ollut mitään hyötyä. Ja vauhti vain hidastui matkan edetessä vuoristoon, koska bussista loppui teho. Positiivista kuitenkin oli, että saimme istumapaikat ja bussi piti 10 min jäähdyttelytauon puolessa välissä nousua.

Matkan Manuel Antonion hostellilta Monteverdeen olisi voinut taittaa myös turisteille suunnatulla shuttlella. Tällöin bussi olisi tullut hakemaan meidät ovelta ja matka olisi taittunut vain 4 tunnissa. Tämmöinen lysti olisi kustantanut kuitenkin 45 euroa per naama, joten mielummin seikkaillaan paikalliseen tyyliin ja säästettiin yhteensä yli 70 euroa. Suositellaan siis ehdottomasti paikallisbussia tähän väliin.

Päästyämme 8 tunnin matkustamisen jälkeen perille, raikas ja viileä vuoristoilma tervehti meitä. Yövymme Santa Elenassa, joka on pieni kylä Monteverden vuoristossa. Hostellimme Pension Santa Elena on todella edullinen ja siisti. Huone aamupalalla maksoi yhteensä kahdelta vain 23 euroa per yö. Nopean suihkun jälkeen suuntasimme Sabor Tico -ravintolaan syömään paikallista casadoa. Annos oli todella iso ja herkullinen sekä kustansi vain 6 euroa. Lisäksi 20 asteen ilmasto on ihanaa vaihtelua kostealle kuumuudelle, nyt ehkä pyykitkin kuivuvat paremmin. Tämä Santa Elenan kylä ja koko Monteverde vaikuttaa lupaavalta.

-Tiinat