León
Maanantai 17.6.
Illalla pakattiin rinkat valmiiksi ja päätettiin mennä hetkeksi nukkumaan ennen kuin shuttle-kyyti tulisi hakemaan meidät. Meidän huone oli erittäin kuuma, hikinen ja tunkkainen ilman ilmastointia, joten nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Ulkona ilma oli jo alkanut viilentyä, joten päätimme mennä hetkeksi ulos kattoterassille istumaan. Ihasteltiin hetken tähtiä yön pimeydessä ja sitten Mänty päätti, että hakee tyynyn ja rupeaa nukkumaan siellä pehmeällä aurinkotuolilla. Tolmunen lähti tässä vaiheessa omaan sänkyyn nukkumaan, ja lopulta Mänty vietti alkuyönsä ulkona nukkuen muutaman tunnin siihen asti kunnes herätyskello soi klo 23.30.
Herätyskellon soidessa pakattiin rinkat ja marssittiin hostellin pimeään aulaan odottamaan kyytimme saapumista. Meitä oli ohjeistettu olemaan varttia etukäteen aulassa valmiina. Hostellihenkilökuntakin nukkui, mutta eräs työntekijä sanoi, että shuttle-kuljettaja koputtaa ovea voimakkaasti saapuessaan, joten hän herää siihen ja tulee avaamaan meille munalukolla kiinni olevan oven. Kello löi 00.00 ja odottelimme kyydin saapuvan minä hetkenä hyvänsä. Pian ulko-oveen koputettiin hiljaa, mutta yllätykseksi se ei ollutkaan meidän kyyti, vaan neljä hostellimme asukasta, jotka olivat viettäneet iltaa myöhään kaupungilla. Hostellin työntekijä ei tähän pikkukoputukseen herännyt eikä mekään pystytty avaamaan heille lukossa olevaa ulko-ovea. Saatiin kuitenkin sisäpuolelta toinen ovi auki ja jäätiin heidän kanssa pohtimaan, miten he pääsisivät sisälle. Lopulta hostellin työntekijä oli varmaankin herännyt meidän puheensorinaan ja hän päästi asukkaat sisälle. Oli heidän onni, että oltiin aulassa odottamassa, sillä muuten he eivät olisivat päässeet lainkaan sisään. Hostellin työntekijä ihmetteli samalla miksi ollaan jo aulassa odottamassa, kun kyyti tulisi vasta klo 2. Ilmeisesti oltiin kuultu tai ymmärretty jotain väärin.. Oltiinpahan kerrankin ainakin ajoissa! Painettiin siis päät vielä 1,5 tunniksi takaisin tyynyyn ja Mänty siirtyi takaisin kattoterassille jatkamaan uniaan raikkaassa ulkoilmassa. Lisää matkasta El Salvadoriin seuraavassa postauksessa.
Aloitettiin päivä perinteisellä nicaragualaisella aamupalalla eli riisiä, papuja ja kananmunaa. Tolmusellakin olo oli yön aikana jo vähän parantunut. Päätettiin kuitenkin viettää aamupäivä hostellilla ja suunnittella, miten pääsisimme siirtymään huomenna El Salvadorin pääkaupunkiin San Salvadoriin. Löysimme netistä, että Ticabussilla pääsee näppärästi ja hinta on 40 euroa. Tämä on sama bussifirma, jolla matkustimme Panamasta Costa Ricaan. Puolilta päivin päätimme suunnata ostamaan liput, mutta ajattelimme, että varmistamme vielä hostellin henkilökunnalta näkemyksen, miten tämä väli kannattaisi taittaa. Hostellin työntekijä kertoi, että ehdottomasti paras ja halvin keino päästä El Salvadoriin olisi mennä shuttle-bussilla yöllä. Shuttle on minibussi, joka kuljettaisi meidät ovelta ovelle 22 eurolla/hlö. Lähtö olisi puolilta öin ja matka-aika noin 10h. Tiedusteltiin myös turvallisuustilannetta, että onko yöbussi Hondurasin läpi järkevä vaihtoehto, mutta työntekijä oli sitä mieltä, ettei siinä ole mitää ongelmaa ja että shuttle-kyyti on erittäin turvallinen. Ongelmana vain oli, että shuttle-kyydillä pääsisi ainoastaan el Salvadorin rantakohteisiin, eikä meidän ollut tarkoitus mennä sinne. Hetken mietittyämme päätimme kuitenkin taas vaihtaa lennosta suunnitelmia ja varata shuttle El Tuncoon, joka on suosittu surffikohde El Salvadorissa. Saimme tehtyä varauksen suoraan hostellin kautta, joten asia oli helposti hoidettu. Ei muuta kuin varaamaan hostellia El Tuncosta ja selvittämään, mikä tuo paikka oikein onkaan.
Päivä oli edennyt tässä kohtaa jo lounasaikaan ja söimme lounaan hostellilla huokeaan 1,90 € hintaan. Tolmuselle ei ruoka oikein maistunut ja hänen oli parempi jäädä lounaan jälkeen lepäämään hostellille, joten Mänty lähti yksikseen kiertelemään kaupunkia. Leon on tunnettu isosta valkoisesta katedraalista, jonka katolle pääsee kävelemään ja katselemaan maisemia. Katto oli kuitenkin sillä hetkellä suljettuna, joten piti tyytyä katedraalin sisätiloihin. Lisäksi kaupunki on täynnä erilaisia leijonapatsaita, kaupungin nimi Leon tarkoittaa nimittäin leijonaa.
Illalla ennen pimeän tuloa lähdettiin vielä yhdessä syömään läheiseen kahvilaan iltapalaksi smoothie bowlit. Raikas hedelmäinen ja marjainen smoothie oli ihanaa vaihtelua riisille ja pavuille, joita olemme syöneet käytännössä joka päivä. Kulho oli kunnon kokoinenkin ja maksoi vajaa 3 euroa. Matkalla takaisin hostellille poikkesimme supermarkettiin, sillä meillä oli jäljellä vielä paikallistavaluuttaa 34,5 cordobaa ja ne olisi vielä tuhlattavan johonkin. Rahamäärä tuntui suurelta, sillä jäljellä oli vielä yksi seteli ja iso kourallinen kolikoita. Todellisuudessa niiden arvo oli vain 0,9 €. Mentiin siis kauppaan katsomaan ja pyörimään saisiko sillä määrällä jotain. Mänty bongasi heti hyvännäköiset leivät leipomohyllystä, ja niissä oli vielä tarjous 2kpl 35 cordoballa. Paitsi että meiltä puuttui se 0,5 cordobaa, joka tarkoitti noin yhtä senttiä euroissa. Päätettiin siis ostaa vain yksi sellainen 21 cordoballa, ja tovin kiertelyn jälkeen löydettiin mehupullo, joka maksoi 12,5 cordobaa. Kassalla saatiin vähän naurun hymähdyksiän, kun kipattiin kourallinen rahoja kassatyöntekijälle. Saatiin lopulta kaikki "ylimääräiset" rahat kulutettua ja samalla saatiin vielä vähän lisää iltapalaa, sekä maistella paikallisia herkkuja. Täydellisestä! Paitsi että hostellilla huomattiinkin, että tämä meidän ostama "leipä" olikin jokin makea creemitäytteinen leivonnainen. Ei ihan sitä mitä odotettiin, mutta hyvää se silti oli.
Herätyskellon soidessa pakattiin rinkat ja marssittiin hostellin pimeään aulaan odottamaan kyytimme saapumista. Meitä oli ohjeistettu olemaan varttia etukäteen aulassa valmiina. Hostellihenkilökuntakin nukkui, mutta eräs työntekijä sanoi, että shuttle-kuljettaja koputtaa ovea voimakkaasti saapuessaan, joten hän herää siihen ja tulee avaamaan meille munalukolla kiinni olevan oven. Kello löi 00.00 ja odottelimme kyydin saapuvan minä hetkenä hyvänsä. Pian ulko-oveen koputettiin hiljaa, mutta yllätykseksi se ei ollutkaan meidän kyyti, vaan neljä hostellimme asukasta, jotka olivat viettäneet iltaa myöhään kaupungilla. Hostellin työntekijä ei tähän pikkukoputukseen herännyt eikä mekään pystytty avaamaan heille lukossa olevaa ulko-ovea. Saatiin kuitenkin sisäpuolelta toinen ovi auki ja jäätiin heidän kanssa pohtimaan, miten he pääsisivät sisälle. Lopulta hostellin työntekijä oli varmaankin herännyt meidän puheensorinaan ja hän päästi asukkaat sisälle. Oli heidän onni, että oltiin aulassa odottamassa, sillä muuten he eivät olisivat päässeet lainkaan sisään. Hostellin työntekijä ihmetteli samalla miksi ollaan jo aulassa odottamassa, kun kyyti tulisi vasta klo 2. Ilmeisesti oltiin kuultu tai ymmärretty jotain väärin.. Oltiinpahan kerrankin ainakin ajoissa! Painettiin siis päät vielä 1,5 tunniksi takaisin tyynyyn ja Mänty siirtyi takaisin kattoterassille jatkamaan uniaan raikkaassa ulkoilmassa. Lisää matkasta El Salvadoriin seuraavassa postauksessa.
Hintataso Nicaraguassa:
- Hostelli ~15 €/huone
- Ruoka 2-5 €
- 1,5l pullo vettä kaupasta 0,5 €
- Chicken bussilla n. tunnin matka 0,9 €
- Minivanilla Granadasta Managuaan 0,9 € ja Managuasta Leoniin 1,9 € (paikallisten käyttämä)
- Shuttlebussi Leonista El Tuncoon (El Salvador) 22 € (pääosin turistien käyttämä)
- Hostelli ~15 €/huone
- Ruoka 2-5 €
- 1,5l pullo vettä kaupasta 0,5 €
- Chicken bussilla n. tunnin matka 0,9 €
- Minivanilla Granadasta Managuaan 0,9 € ja Managuasta Leoniin 1,9 € (paikallisten käyttämä)
- Shuttlebussi Leonista El Tuncoon (El Salvador) 22 € (pääosin turistien käyttämä)
- Tiinat





Kommentit
Lähetä kommentti