Tiinat reissaa

La-su 6. -7.7. Reissumme viimeinen päivä alkoi buffetaamiaisella ja altaalla loikoilulla. Kävimme myös molemmat salilla vetämässä viimeiset treenit ennen pitkää lentourakkaa. Hotellin iso plussa oli myöhäinen klo 13 huoneen luovutus, mikä mahdollisti tämän kaiken. Huoneen luovutuksen jälkeen syötiin vielä hotellilla lounasta, ennen kuin hurautimme taksilla kentälle. Kentällä meitä odottikin jo ensimmäinen ylläri. Olimme tarkasti tuhlanneet kaikki peso- ja dollarikäteisvarastomme, kun meille ilmoitettiinkin, että meidän jokaisen täytyy maksaa käteisellä 31 euron poistumismaksu. Missään ei tätä tietoa taaskaan lukenut ja Männyn matkustaessa Meksikossa vuosi aiemmin, mitään tälläistä ei toisella puolella Meksikoa ollut. Kortti tai eurot eivät kelvanneet, joten ei auttanut kuin mennä automaatille nostamaan tarvittava summa ja pulittaa päälle vielä nostokulut. Hommassa ärsytti suuresti myös se, että maksu tuli vain yli 7 päivän oleskeluista ja tottakai he laskivat meidän olleen ...

Torstai 4.7. ja perjantai 5.7. Matka Cancuniin sujui mukavasti jälleen paikallisten käyttämällä MayaB-yhtiön bussilla. Matka kesti reilu 2 tuntia ja bussi saapui määränpäähän noin klo 13, noin puoli tuntia myöhässä. Oltiin varattu hotelli Ramada bussiaseman läheltä, joten oltiin muutamassa minuutissa perillä. Check-in olisi ollut vasta klo 15, mutta meidän onneksi saatiin huone taas samantien. Oltiin varattu viimeisiksi kahdeksi yöksi upea neljän tähden hotelli, jotta voisimme nauttia täysillä viimeisistä päivistä. Nautittiin hotellin hulppeista olosuhteista täysin rinnoin ja rentouduttiin viimeiset päivät altaalla loikoillen. Luksusta! Oli ihana päästä myös pitkästä aikaa salille treenaamaan! Myös aamupalabuffet oli aivan loistava. Tarjolla oli laaja valikoima ruokaa sekä meksikolaiseen että länsimaalaiseen tapaan. Cancún on suhteellisen iso paikka, joten päätimme, ettemme lähde kiertelemään sitä sen tarkemmin. Cancunissa käydessä ranta olisi kuulunut niihin must see -p...

Keskiviikko 3.7. Aamupalan jälkeen hyppäsimme collectivon kyytiin ja suuntasimme päiväretkelle Akumaliin. Tulum rock's - hostellimme on todella hyvällä paikalla juuri pääkadun alkupään lähettyvillä, minkä lisäksi bussiasema ja collectivo-pysäkki ovat vain parin sadan metrin päässä. Collectivo on siis minibussi, joka kulkee Tulumin ja Play de Carmenin väliä, mutta pysähtyy aina tarvittaessa. Me menimme puoleen väliin Akumaliin 30 min matkan päähän ja matka maksoi 1,7e henkilöltä. Akumal on pienen pieni turistien täyttämä rantakylä täynnä snorklausretkiä myyviä kojuja ja turistikrääsäkauppoja. Paikka on tunnettu valtavista kilpikonna määristään, jotka saapuvat juuri Akumalin rannalle munimaan munansa. Harmiksemme paikka on jo niin turistoitunut, että sillä tehdään nykyisin bisnestä. Rannalle päästäkseen piti maksaa 4,5 euron sisäänpääsymaksu ja jatkuvasti kaupattiin snorklausreissuja. Vapaalle uimiselle oli rajattu pieni alue ja jos halusi lähteä snorklaamaan, niin se oli teh...

Maanantai 1.7. Aamulla suunnattiin seitsemäksi bussiasemalle, josta oli tarkoitus lähteä MayaB-yhtiön bussilla kohti Tulumia. MayaB-bussit on paikallisten käyttämiä ns. kakkosluokan pitkänmatkan busseja. Balacarin ja Tulumin välillä liikennöi myös turisteille suunnattu ykkösluokan bussi ADO, joita ensisijaisesti tarjotaan turisteille. Oltiin onneksi luettu tästä netistä, joten osattiin kysellä halvempaa bussia, vaikka lipputiskillä yritettiin tarjota vain ADO:n aikataulua. Kakkosluokan bussi vaikutti hyvältä vaihtoehdolta, sillä se oli myös ilmastoitu ja lippu oli reilusti halvempi, vaikkakin aikataulu ei olisi niin täsmällinen. Lisäksi MayaB-bussi pysähtelee matkalla hieman useammin. Päätettiin matkustaa paikalliseen tyyliin ja lippu kustansi noin 9 euroa. Bussi saapui puoli tuntia myöhässä, mutta matka sujui mukavasti, lähes yhtä nopeasti kuin mitä ADO:n aikataulutkin lupasivat. Perillä Tulumissa yllätyimme positiivisesti, kun bussiasema sijaitsi 300 metrin päässä meidän Tulu...

Lauantai 29.6. Aamupalaksi oli valkoista paahtoleipää, maapähkinävoita, banaania ja keitettyjä kananmunia. Sekä kuppi kahvia ja pitkästä aikaa ihan maidolla maitojauheen sijaan. Olemme muuten monesti pohtineet, että miksi näissä kaikissa kahvintuottajamaissa melkein aina hostelleissa tai hotelleissa tarjoillaan jostain pikajauheesta tehtyä ihan törkeän pahaa kahvia. Bussiasemalle suuntasimme kahdeksaksi ja hyppäsimme 6 eurolla vanhan koulubussin kyytiin. Bussi oli aivan täynnä ja siellä soi täysillä paikallinen musiikki. Mielenkiintoinen matka siis edessä. Bussi pysähteli usein, joten matka Meksikon rajalle kesti lähes 5 tuntia. Bussi odotti maltillisesti kaikkia rajalla ja meksikon puolella kaikkien natkatavarat läpivalaistiin ja bussi tarkistettiin. Bussi jatkoi vielä Meksikon puolella matkaansa rajan viereiseen kaupunkiin Chetumaliin, josta päädyimme ottamaan taksin Bacalariin. Kaikilla oli kaamea nälkä monen tunnin matkustamisen jälkeen, eikä eväinä ollut kuin banaanit. Nopea j...

Perjantai 28.6. Ostimme bussimatkan Floresista Belizeen, joka maksoi noin 6,5 euroa henkilöltä. Mukavaa siinä oli se, että matkaan kuului aamupala. Siispä heräsimme 5.30, pakkasimme rinkat ja suuntasimme saaren toiselle puolelle aamupalalle. Aamupalaksi oli lettu, vesimelonia, munakokkelia ja kahvia. Matka Belize Cityyn kestäisi 5h, joten eiköhän näillä, eväsbanaaneilla sekä pähkinöillä selvittäisi. Bussimatka kului mukavasti äänikirjaa kuunnellen ja autossa oli taas positiiviseksi yllätykseksi ilmastointi, joten ei valittamista. Guatemalan ja Belizen rajalla kaikki meni taas vaivattomasti. Ainoa poikkeus oli, että rinkat piti jälleen kantaa itse rajan yli, kuten Panaman ja Costa Rican rajallakin. Mitää maksuja ei tarvinnut maksaa, mutta myöhemmin Belizestä poistuttaessa on huima 20 dollarin (18e) poistumismaksu. Belize City yllätti meidät kaikki. Emme olleet juurikaan lukeneet mitään etukäteen, sillä tarkoitus on yöpyä täällä vain yksi yö ja jatkaa sitten matkaa Meksikoon. Odotimm...

Torstai 27.6 . Aamulla heräsimme puoli seitsemältä ja suuntasimme taas samaan ravintolaan aamupalalle kuin eilen. Kanamunia, leipää, paputahnaa ja friteerattuja banaaneja pitäisi suurimman nälän poissa Tikal-retken aikana. Tikal on suurin maya-kulttuurin muinaisista kaupungeista. Sen suurimmat tempelit on rakennettu 300 eaa. Bussikuljetus lähti kahdeksalta kohti Tikalia ja matka kesti noin 1,5 tuntia. Opas ja bussikuljetus molempiin suuntiin kustansi yhteensä 16 euroa henkilöltä ja itse alueen pääsymaksu oli 17 euroa henkilöltä. Meitä oli noin 10 hengen ryhmä, jonka kanssa lähdimme tutkimaan Tikalin temppeleitä. Opas oli hauska ja hyvä lisä reissuun, sillä saimme oppia niin puista, linnuista, temppeleistä ja mayoista. Lisäksi kuljimme viidakkopolkuja pitkin päätien sijaan. Alueella saisi kiertää myös itsekseen, mutta meistä 6 euron maksu oppaasta oli todellakin rahan arvoinen. Alueella sai kiivetä useiden temppelien päälle ja näkymät olivat huikeat. On kuiten...

Keskiviikko 26.6. Saavuttiin Floresiin jo aamulla kello 7 ja suunnattiin heti hotellille viemään rinkat. Oltiin varauduttu jättämään vain rinkat säilöön, sillä sisäänkirjautuminen oli vasta klo 15. Iloiseksi yllätykseksi huone olikin vapaana ja saimme heti neljän hengen huoneemme käyttöön. Puoli ysin jälkeen lähdettiin aamupalalle viereiseen ravintolaan. Aamupala: paistetut kananmunat maissitortillan päällä, paputahnaa, chorizo, vesimelonia, panela-juustoa ja friteerattuja banaaneja Ison ja maukkaan aamupalan jälkeen lähdettiin talsimaan Floresin pientä saarta ympäri. Ilmasto oli paljon kuumempi ja kosteampi kuin Antiguassa ja Atitlán-järvellä, mutta onneksi oltaisiin täällä vain pari päivää. Paikallisten mukaan Flores onkin tunnettu kuumasta ilmastostaan. Lyhyen saarikierroksen jälkeen käytiin vaihtamassa bikinit päälle ja lähdettiin uimaan hotellin edustalle. Meidän hotelli La Union sijaitsee todella hyvällä paikalla heti järven rannalla, josta pääsee uimaan laiturilta...

Tiistai 25.6.  Pitkien yöunien jälkeen ja aamupalan jälkeen suunnattiin rantaan ja otettiin vene kohti San Marcos -hippikylää. Käveltiin hetki kylässä, mutta paikka oli hyvin pieni, joten se oli kävely läpi 20 minuutissa. Löydettiin rannasta pieni uintipaikka laiturilla. Mänty kävi pulahtamassa järvessä ja jäätiin loikoilemaan laiturille.  Yhden jälkeen suunnattiin takaisin veneelle, mutta matka kestikin takaisin päin normaalia pidempään, sillä pysähdyttiin matkalla monessa pikkukylässä. Lopulta meillä tulikin vähän kiire, sillä myös lounaspaikassa ruokien tulo venähti. Huoneen luovutus oli klo 15 ja saavuttiin hotellille vasta 5 minuuttia vaille, ja rinkatkin oli vielä pakkaamatta. Laitettiin pikaisesti rinkat kasaan, luovutettiin huoneen avain ja suunnattiin vielä kauppaan ostamaan eväitä ennen shuttle-bussin tuloa. Edessä olisi neljän tunnin matka lentokenttähostelliin, joten kunnollinen iltaruoka jossakin ruokapaikassa ei olisi enää mahdollista. Täst...

Sunnuntai 23.6. Aamuseitsemältä kyytimme saapui ja järkyttyimme, kun rinkat heitettiin minibussin katolle ilman mitään kiinnitystä. Saimme jännittää Antiguan mukulakivikaduilla kenen rinkka putoaa ekana tai iskeekö rankkasade. Mutta onneksi ne lopulta sidottiin kunnolla, kun kaikki matkustajat olivat kyydissä. Matka Atitlán-järvelle kesti kolme tuntia. Hotellimme sijaitsi Panajachelissa, joka on yksi 11 Atitlán-järven ympärillä olevista kylistä. Lisäksi järveä ympäröi kolme tulivuorta ja nämä maisemat hurmasivat meidät heti. Fiilistä kuitenkin vähän pilasi se, että kylässä oli paljon turistikojuja ja koko ajan joku yritti myydä jotain. Syötiin 4 eurolla tuoretta kalaa lounaaksi, jonka jälkeen fiilisteltiin maisemia ja chillailtiin hotellilla. Illalla käytiin vielä pizzalla. Maanantai 24.6. Herättiin jo aamukuudelta, koska tänään mentäisiin valloittamaan järven toisella puolella sijaitseva San Pedron tulivuori. Aloitus kuitenkin viivästyi, koska emme lukuisista yrit...